Kategoria: Uncategorized
-
Yhdenvertainen kaupunki on turvallinen kaupunki
Helsinki tavoittelee maailman toimivimman kaupungin statusta ja saavuttaakseen tämän, tulee yhdenvertaisuuden olla yksi kaupungin tärkeimmistä arvoista. Eriarvoisuus ja epätasa-arvo haittaavat kaupunkien ja yhteiskuntien kehittymistä kaikkialla maailmassa. Ei ole kenenkään etu, mikäli osa väestöstä voi huonosti. Yhdenvertaiset kaupungit ovat myös kaikille turvallisia kaupunkeja. Kaupungin tulee edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikilla sen toimialoilla, sekä varmistaa kaupungin alueiden…
-
Vaalikonevastaukseni
Oletko kyllästynyt etsimään tietoa siitä, mitä mieltä ehdokkaat nyt oikeasti eri kysymyksistä ovatkaan? Vaalikoneet ovat hyvä tapa saada kokonaiskuva siitä, mitä mieltä ehdokas on konkreettisista kysymyksistä. Kokoan tähän linkkejä eri vaalikoneiden vastauksiini kuntavaaleissa 2021. HS vaalikone: https://www.vaalikone.fi/kunta2021/ehdokkaat/91/340 Ylen vaalikone: https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2021/29/ehdokkaat/16226?lang=fi-FI Allianssin vaalikone: https://www.alli.fi/tapahtumat/nuorten-vaalikone#/ehdokkaat/CANDIDATE_rKHinV794n75VLewcZ6tng?lng=fi
-
𝐉𝐨𝐮𝐤𝐤𝐨𝐥𝐢𝐢𝐤𝐞𝐧𝐧𝐞 𝐨𝐧 𝐢𝐥𝐦𝐚𝐬𝐭𝐨- 𝐣𝐚 𝐲𝐡𝐝𝐞𝐧𝐯𝐞𝐫𝐭𝐚𝐢𝐬𝐮𝐮𝐬𝐚𝐬𝐢𝐚
Viime päivinä on puhuttu siitä, pitäisikö yksityisautoiluun kannustaa enemmän, ratkaisisiko se kaupungin keskustan vetovoima-ongelman? Vastaus on ei, sillä ongelman syyt ovat muualla (korona, verkkokauppa, uudet ostoskeskukset ydinkeskustan ulkopuolella ym.). Sen sijaan toimiva joukkoliikenne mahdollistaa sujuvan kulkemisen suurelle osalle kaupunkilaisia. Se myös vie yksityisautoilua vähemmän kaupunkilaisten yhteistä tilaa. Jopa viidennes Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu liikenteestä. Joukkoliikenne on…
-
Olemmeko valmiina yhtenäiskulttuurin jälkeiseen perhepolitiikkaan?
Teksti on kirjoitettu STTK:n syntyvyyttä käsittelevään pamflettiin. Kun kyse on syntyvyydestä, kääntyvät katseet usein nuoriin. Syntyvyyden lasku on jyrkentynyt viime vuosina, mutta se on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason. On siis virheellistä väittää, että nuoret olisivat yksin syyllisiä tähän länsimaisittain tyypilliseen ilmiöön. Nuorten kokemusten ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa meitä kohti ratkaisuja. Henkilökohtainen teema…
-
Pari ajatusta tulevaisuudesta
Aloitin vähän alle kaksi vuotta sitten nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana. Eräs meidän hallituslainen luonnehti tätä ajanjaksoa pikakelaukseksi kaikesta mahdollisesta, mitä järjestössä edes voi tapahtua. Ainakin minun puoleltani kauteen on sisältynyt tunteiden koko kirjo. Kun kävin läpi puhelimellani otettuja kuvia näiden vuosien varrelta, sain onnekseni huomata että enemmistö oli nimenomaan ryhmäkuvia – sillä kaikessa on ollut…
-
Ensi vaalikaudella pitää viimein kieltää eheytyshoidot
Setan kyselytutkimuksista käy ilmi, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on muita suurempi riski mielenterveysongelmille. Myös HS keräsi seksuaalivähemmistöön kuuluvilta kokemuksia identiteetin peittelystä. On tärkeää, että käsitteitä kuten itsesyrjintä ja vähemmistöstressi avataan kaikkien tietoisuuteen. Näin ikään: “Seksuaalivähemmistöjä kuormittaa niin sanottu vähemmistöstressi. Vähemmistöstressi on seurausta syrjinnän, ulos sulkemisen ja näkymättömyyden kokemuksista. Käytännössä se voi tarkoittaa, että nuoruuteen kuuluvat…
-
Asennemuutos ei auta, jos seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö on kivikaudelta
Julkaistu nuorisoalan kattojärjestö Allianssin blogissa 23.10.2018 Kenenkään nuoren ei pidä joutua kasvamaan ympäristössä, jossa häpeä kohdistuu tekijän sijaan uhriin. Näin ajattelin kun kuulin, kuinka yleistä seksuaalinen häirintä on nuorten kokemana. Esimerkiksi vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 30 prosenttia ja pojista 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Meillä on vielä…
-
Loppu vähättelylle: nuorten mielenterveys prioriteettilistan kärkeen
Pelko ettei omia ongelmia oteta vakavasti, avun etsiminen, kuukausien odotus, eri ihmisille puhuminen, paperisota. Tie avun piiriin on yksinkertaisesti liian pitkä. Tuntuu, että sukupolvelleni mielenterveyden ongelmat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Asia, josta jokaisella ikäluokkani edustajalla on joko omakohtaista kokemusta tai kosketuspintaa jonkun läheisen kautta. Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä joka viides söi mielialalääkkeitä tai haki…
Elisa Gebhard 